Yhteinen matka

Yhteinen matka

Kymmenvuotias Inggrit käy sunnuntaisin Moan saarella pyhäkoulussa. Vanhempien mukaan Inggrit on itsenäinen ja “aina vähän vanhempiaan edellä”. Toki tyttö tarvitsee edelleen vanhempiaan ja heidän opastustaan.

Äiti kertoo, kuinka Inggritiä tarvitsee vain välillä muistuttaa pyhäkoulusta, muuten tyttö käy siellä itsekseen. “Inggrit käyttäytyy hyvin, hän osaa kunnioittaa vanhempiaan”, jutustelevat vanhemmat miettiessään äidinkielisen pyhäkoulun tuomia positiivisia asioita. Vanhemmatkin opettavat lapsilleen vastuuta – tiskien tiskaamista sekä pihan ja kodin siivoamista.

Rukous ja Raamattu ovat läsnä perheen arjessa eivätkä onneksi vain pyhäkoulussa. Vanhemmat muistuttavat lapsiaan siitä, kuinka heidän tulee viettää aikaa Jumalan kanssa. 

Inggrit rakastaa kuulla Raamatun kertomuksia omalla äidinkielellään, vaikka kertomukset indonesiaksikin kiinnostavat häntä. “Ymmärrän tarinan parhaiten omalla äidinkielelläni”, Inggrit sanoo.

Kiinnostava tarina on jo löytynytkin, “Muistan hyvin tarinan Joonasta ja suuresta kalasta!”, Inggrit kertoo. Se, että Joona ei totellut Jumalaa vaan lähti laivalla ja nukkui siellä, ei Inggritistä ollut kivaa. Hauskin kohta on kuitenkin se, kun Joona oli kalan vatsassa. “Se on siksi kiva, että vaikka Joona oli kalan vatsassa, muisti hän Jumalan olevan läsnä ja rukoili”, selittää Inggrit reippaasti. 

Vanhempien opastuksella ja pyhäkoulun innostamana lapset oppivat tuntemaan Jeesuksen paremmin – ystävänä, jolle voi puhua omalla kielellä ja hän ymmärtää. Se on koko perheen yhteinen matka, jossa äidinkielinen pyhäkoulu on osana.