Unelmointia

Kirkon oviaukko on täynnä pieniä kenkiä. Sisällä vilistää kymmeniä juhlatamineisiin sonnustautuneita lapsia. Jännittyneitä pyhäkoulun opettajia seisoskelee salin etuosassa. Pyhäkoulu on juuri alkamassa. Pyhäkoulu, jossa puhutaan lasten äidinkieltä.

Kalumpangissa, jossa vierailin keväällä, on alkanut äidinkielinen pyhäkoulu ensimmäistä kertaa. Se tavoittaa lähes kaikki kylän lapset. Nyt useammankin kieliryhmän seurakunnat Indonesiassa ovat kiinnostuneet työstä. Äidinkielinen pyhäkoulu tarjoaa lapsille niin mahdollisuuden tutustua Raamattuun ja Jeesukseen kuin myös kehittää lukutaitoa, mikä tukee lapsen koulunkäyntiä. Siinä missä itse olen saanut hyvän ja monipuolisen koulutuksen, eivät kaikki lapset ole niin onnekkaita. Joskus koulu ei pysty tarjoamaan tarpeeksi tukea resurssien puutteen vuoksi. Koen olevani etuoikeutettu, sillä olen saanut omalla kielelläni tarpeeksi tietoa ja opastusta unelmieni saavuttamiseksi. Ehkä toisinkin olisin ne voinut saavuttaa, mutta ainakaan kielellisesti se ei olisi ollut niin yksinkertaista.

Kalumpangin kylien lapsilla on myös unelmia ja haaveita. Vilkas, terävä ja nauravainen kymmenvuotias Anggi on yksi heistä. Reipas tyttö huolehti paljon pikkuveljestään, tykkää pelata sulkapalloa ja oppia uutta. Hän oppi englanninkielisiä sanoja nopeasti, tulkkasi välillä isompien kysymyksiä minulle ja opetteli rohkeasti uusia asioita. Parasta pyhäkoulussa oli hänen mielestään Raamatun lukeminen ja isona Anggie haluaa olla pastori. Pyhäkoulussa hän saa koko ajan oppia uutta ja kasvaa yhdessä muiden lasten kanssa. Anggista näkyi halu saavuttaa unelmansa, halu palvella.

Nuo kylän lapset jäivät pysyvästi mieleeni. Rukoilen, että heistä jokainen voi saavuttaa unelmansa, ja että pyhäkoulussa käyminen voisi olla hedelmällistä. Rukoilen, että he voivat löytää Jeesuksesta ystävän, joka kuuntelee ja auttaa.

Rukoiletko kanssani?

Teksti ja kuva: Milka Myllynen