Unelmat toteen

Selailin taannoin vanhoja muistiinpanoja ja haastatteluita, joita tein ollessani keväällä 2018 Indonesiassa. Yksi sitaatti nousi esiin ja jäi mieleeni. Kolmekymppinen Yayasan Sulinama -järjestön työntekijä Lona totesi minulle:

“Unelmoin siitä, että Jumala ei käytä minua siunauksena vain Burussa ja Kalumpangissa vaan voisin levittää siunaavat siipeni myös oikealle ja vasemmalle.”

Tuolloin Sana lapsille -hanke oli vasta alkanut. Kalumpanginkielinen seurakunta oli ainoa, missä työtä tehtiin. Burunkielisen seurakunnan kanssa käytiin keskusteluja. Lona ei kuitenkaan tyytynyt siihen, vaan unelmoi voivansa levittää siipensä laajemmallekin alueelle, jotta Jumalan rakkaus voisi levitä yhä enemmän. Miten ihana unelma!

Ja mikä parasta, se ei ole enää vain unelma. Vuoden takaisesta unelmasta on tullut totta. Lona on saanut yhdessä työtovereidensa kanssa aloittaa yhteistyön yhä useamman seurakunnan kanssa.

Katselen ja ajattelen tuota työryhmää, ystäviäni, kiitollisella mielellä. Heidän antautumisensa Jumalan missioon, heidän intonsa ja ammattitaitonsa on avannut ovia uusille äidinkielisille pyhäkouluille. Sana kiirii lapsille.

Rukoilen ja siunaan heitä täältä, Suomesta sijaitsevasta toimistosta. Olemme kaikki, sinä ja minä sekä Lona ystävineen, mukana Jumalan valtakunnan työssä. Jokainen omalla tavallamme.