Tutustutaan!

Lasten oma Raamattu, jossa Raamatun kertomukset on kuvitettu ja tekstit lyhyitä, on tuttu kirja monelle lapsuudesta. Suomalainen kristityn perheen lapsi on tottunut jo pienestä pitäen kuulemaan Raamatun kertomuksia kotona ja kerhoissa. Lapsen oppiessa lukemaan ovat tarinat Raamatusta jo tuttuja. Lapsille puhutaan heidän omalla kielellään ja iltarukoukset lausutaan omalla kielellä – Jeesus on ystävä, jolle voi jutella juuri sillä kielellä, millä haluaa. Kaikkialla ei kuitenkaan ole näin.

Lapset odottavat aikuiseksi kasvamiseen asti ennen kuin he ovat varsinaisesti osa seurakuntaa ellei heille ole omaa toimintaa, kuten esimerkiksi pyhäkouluja. Ei ole itsestään selvyys, että seurakunnassa ymmärretään lapsityön merkitys. Indonesialainen  Charlie (kuvassa oikealla) on kuitenkin ymmärtänyt sen. 17-vuotiaana pyhäkoulunopettajana aloittanut Charlie unelmoi siitä, että voisi palvella Jumalaa perheensä kanssa kaikin tavoin. “Minne ikinä Jumala meidät viekään, haluan palvella erityisesti pyhäkoulutyössä”, Charlie painottaa. Halu antaa kaikkensa Jumalalle palaa syvällä Charlien sisimmässä ja oman paikkansa hän on löytänyt pyhäkoulunopettajana.

Alueella, jolla Charlie asuu, puhutaan kalumpangin kieltä. Itse Charlie ei puhu kyseistä kieltä paljoakaan, koska on muuttanut alueelle miehensä työn takia. Hän kuitenkin näkee tärkeänä, että yhteisöllä olisi Raamattu heidän omalla kielellään. Käännöstyö onkin käynnissä indonesialaisen Wycliffe-järjestön Kartidayan johdolla, ja osa Paavalin kirjeistä on valmiina. Nyt myös pyhäkoulua on pidetään lasten omalla äidinkielellä, jotta lapset voisivat oppia mahdollisimman paljon tutustuen Raamattuun ja sitä kautta Jeesukseen. Charlien tehtävänä on toimia yhteyshenkilönä pyhäkoulunopettajien ja yhteistyöjärjestö Sulinaman välillä sekä tukea seurakuntien pyhäkoulunopettajia.

Raamattu on kirja, joka opastaa meitä elämässä. Lapsella, jonka kielellä ei vielä ole Raamattua, on silti oikeus oppia tuntemaan Jumala jo lapsuudessa. Jeesuskin kutsui lapset luokseen ja siunasi heitä, vaikka opetuslapset ensin estelivät. Miksi emme me siis toisi lapsia Jeesuksen luo? Nyt Kalumpangin alueella valmistellaan lisää materiaalia, jotta lapset voivat kuulla Jeesuksesta omalla kielellään ja voivat oppia tuntemaan hänet. Charlie työskentelee yhdessä Yayasan Sulinaman työntekijöiden ja Kalumpangin alueen pyhäkoulunopettajien kanssa.

Pyhäkoulun opetusten kautta lapsi voi löytää avaimia elämään. Äidinkielinen pyhäkoulu toimii avaimena Raamattuun lapselle, jolla ei ole Raamattua omalla kielellä tai ei ole lukutaitoa. Lapsi oppii, että Jeesus on lohduttaja ja auttajamme, joka kuuntelee meitä. Lapsi oppii myös, että Raamattu auttaa löytämään vastauksia. “[Äidinkielisen] Pyhäkoulun idea on opettaa lapsille Jeesuksesta, heidän Luojastaan. Siitä, kuinka Jeesus eli ja mitä hän teki puolestamme”, Charlie summaa.

Teksti ja kuvat: Milka Myllynen

”Jotta näkymme voi toteutua”

Myös kenialainen kumppanijärjestömme BTL on aloittanut äidinkielisen pyhäkoulun – jotta Sana tavoittaisi lapset, ja Raamatun käännöksistä tulisi osa jokaisen arkea.

“Vuosien saatossa olemme huomanneet, että yhteisöissä, joiden parissa BTL (Bible Translation and Literacy, kenialainen raamatunkäännöstyön järjestö) tekee käännöstyötä, on toive pyhäkoulumateriaalista. Paikalliset seurakunnat ovat itse ilmaisseet halunsa saada äidinkielistä materiaalia pyhäkouluihin.

Keniassa lähes joka seurakunnassa on pyhäkoulu, mutta suurimmassa osassa maaseudun seurakunnista ei ole tarpeeksi resursseja ja materiaalia lasten opettamiseen. Itse asiassa iso osa materiaaleista on englanniksi tai swahiliksi – kielillä, joita suurin osa BTL:n toimialueen lapsista ei ymmärrä.

Vastauksena tähän tarpeeseen olemme luoneet strategian kehittääksemme äidinkielistä pyhäkoulumateriaalia niissä kieliryhmissä, joiden kanssa BTL työskentelee. Saavuttaaksemme tämän tavoitteen olemme alkaneet kouluttamaan projektityöntekijöitä Bloom-ohjelmiston* käytössä. Se on SIL -järjestön (Wycliffen yhteistyöjärjestö) kehittämä ja hyvin tehokas apu materiaalien tekemisessä. Bloom-sivustolla on myös paljon pyhäkouluopetuksia, jotka sopivat hyvin lapsille. Ne ovat englanniksi, joten on helppoa opettaa paikallisia kääntämään tarinat omalle äidinkielelleen.

Nyt työskentelemme seitsemän kieliyhteisön kanssa; Ilchamus, Marakwet, Duruma,Chuka, Digo, Samburu ja Pokomo. Käännämme näille kielille lapsille sopivaa Raamatun opiskelun opasta Luukkaan evankeliumista. Toivomme saavamme ne julkaistuksi ja käyttöön vielä tämän vuoden aikana.

Toivomme, että voimme kouluttaa paikallisia itse käyttämään Bloom-ohjelmistoa, sillä tiedämme sen olevan kestävämpää, kun he itse osaavat tuottaa materiaalia. BTL:n rooli on siis tarjota teknistä tukea yhteisöille.

BTL on tällä hetkellä aktiivinen kahdessakymmenessä käännösprojektissa.  Olemme huomanneet, että on tärkeää valmistaa yhteisöjä (erityisesti nuorta sukupolvea) siihen, miten Raamattua käytetään, jotta sen valmistuessa he voivat todella alkaa lukemaan ja käyttämään sitä. Se on ainoa tapa, millä näkymme Jumalan sanan muuttamista elämistä voi toteutua.

Pyydämme rukouksianne työmme puolesta.”

Grace Mwende, BTL:n työntekijä

 

 

Sana lapsille kiirii pienelle Moan saarelle

Kauniit hiekkarannat, auringonpaistetta ja kirkas vesi. Ilma on kuuma, luonto  vehreä ja eläinkunta eksoottinen.

Moan saari on yksi Indonesian eteläisistä saarista. Sinne matkataan joko laivalla tai lentämällä. Ambonin saarelta, jossa yhteistyöjärjestömme Sulinaman toimisto sijaitsee, laivamatka kestää 24 tuntia. Siinä on jo seikkailun makua!

Moan saarella toimiva seurakunta otti syksyllä 2018 yhteyttä Sulinama-järjestöön, sillä he olivat kiinnostuneita äidinkielisestä oppimisesta. Koska äidinkielistä esikouluohjelmaa ei ollut tarjota, ehdotti Sulinaman johtaja, Johnny Tija, Kalumpangissa toimivan pyhäkoulun kaltaisen äidinkielisen pyhäkoulun aloittamista. Moankielistä Raamattua ei ole vielä käännetty, joten pyhäkoulussa lapset voisivat oppia tuntemaan Jeesuksen omalla kielellään. Pyhäkoulu sisältää myös äidinkielistä lukutaito-opetusta. Seurakunta innostui tästä ja yhteinen matka alkoi.

Äidinkielistä pyhäkoulua tullaan toteuttamaan Moan saarella toimivan Indonesian Bethel-seurakunnan kanssa. Lapsia seurakunnassa on Sulinaman työntekijän Edan mukaan noin 50. Pyhäkoulu on yleensä Indonesiassa seurakunnan ainoa säännöllinen toiminta lapsille. “Toisinaan seurakunta, kuten kaikki seurakunnat, järjestää satunnaisesti muuta lapsityötä, esimerkiksi lomalla toimivan raamattukoulun”, kertovat Eda ja Fanny.

Sulinaman työntekijät ovat tavanneet Moa-seurakunnan pastoria ja erästä vanhimmiston jäsentä muutaman kerran esitelläkseen muun muassa Kalumpangissa käytettyä pyhäkoulumateriaalia. Seurakunta on jo muodostanut tiimin, jonka tehtävänä on kääntää pyhäkoulukertomukset indonesiasta moan kielelle. Joulukuussa 2018 Sana lapsille -hanke eteni konkreettisesti, kun kaksi Pattimuran yliopistossa opiskelevaa, seurakunnan käännöstiimiin kuuluvaa opiskelijaa kävivät Johnnyn, Edan ja muiden kanssa läpi, miten materiaalia tulee kääntää ja muokata heidän kielelleen ja heidän seurakuntansa tarpeisiin. Vielä on askeleita edessä tällä matkalla, mutta alku on ollut hyvä.

Uskomme, että tämä hänke on Jumalan johdattama. Jos haluat tukea hanketta ja sitä, että sana kiirii myös lapsille, käy osoitteessa www.sanalapsille.fi/lahjoita.

Unelmointia

Kirkon oviaukko on täynnä pieniä kenkiä. Sisällä vilistää kymmeniä juhlatamineisiin sonnustautuneita lapsia. Jännittyneitä pyhäkoulun opettajia seisoskelee salin etuosassa. Pyhäkoulu on juuri alkamassa. Pyhäkoulu, jossa puhutaan lasten äidinkieltä.

Kalumpangissa, jossa vierailin keväällä, on alkanut äidinkielinen pyhäkoulu ensimmäistä kertaa. Se tavoittaa lähes kaikki kylän lapset. Nyt useammankin kieliryhmän seurakunnat Indonesiassa ovat kiinnostuneet työstä. Äidinkielinen pyhäkoulu tarjoaa lapsille niin mahdollisuuden tutustua Raamattuun ja Jeesukseen kuin myös kehittää lukutaitoa, mikä tukee lapsen koulunkäyntiä. Siinä missä itse olen saanut hyvän ja monipuolisen koulutuksen, eivät kaikki lapset ole niin onnekkaita. Joskus koulu ei pysty tarjoamaan tarpeeksi tukea resurssien puutteen vuoksi. Koen olevani etuoikeutettu, sillä olen saanut omalla kielelläni tarpeeksi tietoa ja opastusta unelmieni saavuttamiseksi. Ehkä toisinkin olisin ne voinut saavuttaa, mutta ainakaan kielellisesti se ei olisi ollut niin yksinkertaista.

Kalumpangin kylien lapsilla on myös unelmia ja haaveita. Vilkas, terävä ja nauravainen kymmenvuotias Anggi on yksi heistä. Reipas tyttö huolehti paljon pikkuveljestään, tykkää pelata sulkapalloa ja oppia uutta. Hän oppi englanninkielisiä sanoja nopeasti, tulkkasi välillä isompien kysymyksiä minulle ja opetteli rohkeasti uusia asioita. Parasta pyhäkoulussa oli hänen mielestään Raamatun lukeminen ja isona Anggie haluaa olla pastori. Pyhäkoulussa hän saa koko ajan oppia uutta ja kasvaa yhdessä muiden lasten kanssa. Anggista näkyi halu saavuttaa unelmansa, halu palvella.

Nuo kylän lapset jäivät pysyvästi mieleeni. Rukoilen, että heistä jokainen voi saavuttaa unelmansa, ja että pyhäkoulussa käyminen voisi olla hedelmällistä. Rukoilen, että he voivat löytää Jeesuksesta ystävän, joka kuuntelee ja auttaa.

Rukoiletko kanssani?

Teksti ja kuva: Milka Myllynen

Ester, rohkea kuningatar

Sana lapsille -projektissa kalumpanginkielisen yhteisön lapset pääsevät pyhäkouluun ensimmäistä kertaa omalla kielellään, voivat oppia Jumalasta ja lisäksi heidän taitonsa kehittyvät monien erilaisten aktiviteettien avulla. Näitä aktiviteetteja tarvitsee kokeilla, jotta tiedetään toimivatko ne, jotta voidaan rakentaa mahdollisimman toimiva pyhäkoulumateriaali.

”Yksi tarinoista ja pyhäkoulumateriaaleista, jota olemme testanneet jo ennen viimeisiä muokkauksia on Kuningatar Ester. Tämä tarina on hyvä esimerkki rohkeudesta puolustaa jotakin, mihin uskoo.

Usein tarinan rinnalla on pyhäkoulussa useampia aktiviteetteja. Meillä on [esimerkiksi] nukketeatteri Kuningatar Esteristä, jota kutsumme nimellä “wayang” kuningattaren kruunun mukaan. Lisäksi meillä on sokkelo-tehtävä, jossa kuningattaren kruunu pitää etsiä löytämällä oikea tie.

Kun Charlie, pastorin vaimo ja pyhäkoulun opettaja, totesi heidän käyttäneen tätä aktiviteettia, kysyin miten se oli mennyt. Ajattelin, että se voisi olla heille vaikea tehtävä, joten olin hieman huolestunut.

Hän kertoi kokeilleensa kyseistä tehtävää 4-6 -vuotiaiden lasten kanssa. Heitä oli viisi. Ensimmäisenä tehtävän suoritti tyttö nimeltä Imanuela. Seuraavaksi tehtävän valmiiksi sai Alogia ja sitten Hezron (kuvassa). Kaksi muuta lasta olivat niin hämmentyneitä, että eivät saaneet tehtävää lainkaan valmiiksi.

Kiitän Jumalaa tästä tuloksesta. Kerroin olleeni huolestunut, mutta Charlie sanoi, että kunhan vain kertoo selkeät ohjeet lapset ymmärtävät tehtävän.” – Fanni, projektin vastaava.

Tästä on hyvä jatkaa.

 

Lukutaitoa vahvistamassa

Askel askeleelta. Äidinkielinen pyhäkoulu on alkanut Kalumpangissa, Indonesiassa. Se on kiitosaihe. Samaan aikaan Kartidaya-järjestön koordinoimana paikallinen tiimi kääntää Raamattua kalumpangin kielelle.

 

– Yhdessä kylässä on aloitettu ensimmäinen pyhäkoulu, joka toimii mallina seuraaville.

– 4-6-vuotiaille pyhäkoululaisille on valmistettu 24 kalumpanginkielistä pyhäkoulun opetusmateriaalia lauluineen ja aktiviteetteineen yhdessä paikallisten kanssa. Opetukset sisältävät Raamatun kertomuksen,  lukutaito-opetusta ja paljon muuta heidän omalla kielellään.

– 7-14-vuotiaille on valmistettu vastaavasti 8 pyhäkoulun opetusmateriaalia.

– Kalumpanginkielinen pyhäkoulutiimi on varustettu kehittämään materiaalia ja opettamaan pyhäkoululuokkia.

 

Seurakunnissa toimivat äidinkieliset pyhäkoulut ovat osa lukutaidon kehittämistyötä, johon myös kirkon johto paikallisten toimijoiden mukaan haluaa panostaa. Pyhäkoulun toimintaan ja sisältöön sopivien lukutaito-harjoitusten avulla voidaan tukea lasten oppimista myös koulussa. Oppimista tapahtuu kaikkialla, eikä sen tarvitse olla sidottua vain koululuokkiin.

Johnny Tijan, Yayasan Sulinaman johtajan mukaan Kalumpangin alueen alaluokilla olevista lapsista 20-50 % ei osaa lukea ja kirjoittaa, mikä tuo haasteita koulussa etenemiseen. Koulussa puhutaan lasten äidinkielen kalumpangin sijaan indonesian kieltä. Maalaiskylissä indonesiankielinen lukutaitomateriaali on vähäistä.

Vaikka kirkkoon kuuluukin suuri osa väestöstä, ovat sen, kuten koulunkin, resurssit kovin rajatut. Indonesialaisen Yayasan Sulinama -järjestön työntekijät tekevät yhdessä paikallisten pyhäkoulunopettajien kanssa tarvittavaa materiaalia ja kehittävät lapsille lukutaitotehtäviä. “Kun eräässä kylässä vieraillessamme huomasin koulun vähäiset opetusresurssit, päätin auttaa. Kollegani opetti ensimmäistä luokkaa, ja minä opetin toiselle luokalle kertolaskuja. Silloin kysyin Jumalalta, mitä näille lapsille tapahtuu? En voi itse heille kaikkea opettaa. Voisinko lähettää opettajan? Opetusmenetelmiä? Rukoilin, että voisimme tehdä enemmän”, kertoo Fanni, Yayasan Sulinaman työntekijä.

Äidinkielinen pyhäkoulu on vastaus näihin rukouksiin. Seurakunnat näkevät tarpeen ja vastaavat siihen pyhäkoulutoiminnan kautta. Lapset oppivat Raamatusta ja samalla lukutaito vahvistuu.

 

Terveisiä Kalumpangista!

Kalumpanginkielisessä pyhäkoulu –projektissa on monia asioita, jotka saavat minut kiitolliseksi. Ensinnäkin seurakunta on vahvistunut palvelemaan niin lapsia kuin aikuisiakin. Tässä projektissa tiimimme kääntää Raamatun kertomuksia kalumpangin kielelle niin, että ne ovat ymmärrettäviä ja sopivia heidän kultturiinsa.

Kyse ei ole vain tarinoista. Lapset voivat oppia erilaisten oppimispelien kautta, jotka kaikki liittyvät Raamatun kertomuksiin. Esimerkiksi kadonneen lampaan tarinasta lapset voivat oppia pelastuksesta, jota Jeesus meille tarjoaa, erilaisten aktiviteettien kautta.

Kaikkein tärkeintä tässä projektissa on, että lapset oppivat tuntemaan Jeesuksen omalla kielellään. Sen ohella myös pyhäkoulunopettajille on hyötyä projektista. Opettajat varustetaan opettamaan kiinnostavilla opetustavoilla, jotka sopivat lasten kehitystasolle.

Haluamme tehdä parhaamme tässä projektissa. Tietenkin jokainen haluaisi sitä, mutta huomaamme kohtaavamme monia esteitä tiellämme. Esimerkiksi ei ole olemassa kovinkaan paljon taloudellista tukea tälle projektille. Kaikki aktiviteetit tehdään mahdollisuuksien mukaan niin ettei niistä tulisi lisäkuluja kuormittamaan seurakuntia.

Pyhäkoulun opettajilta odotetaan kykyä käyttää luovasti niitä resursseja ja materiaaleja, joita heidän ympärillään on. Tähän liittyen pyhäkoulun opettajat opettelevat piirtämään. He tulevat käyttämään tätä taitoa madaltaakseen esimerkiksi värityskuvien tai muiden aktiviteettien painokustannuksia. Lisäksi he luovat palapelejä kierrätysmateriaalista.

Toinen haaste on pyhäkoulun opettajat. Unelmoin useista seurakuntalaisista, jotka kokisivat kutsua ja vastuuta olla uskollisia pyhäkoulun opettajia. Tällä hetkellä ei monikaan ole valmis tulemaan mukaan lapsityöhön monista syistä johtuen.

 Fanni, projektityöntekijä

Kuva: Milka Myllynen

Sanottua

“Raamattu on ihmeellinen kirja, joka tuo lohtua ja voimaa. Se vie minut lähemmäksi Jeesusta ja luo uskoa.” – Lona, Yayasan Sulinaman työntekijä

“Rukoilen päivittäin, että Jumala voisi toimia kauttani.” – Fanni, äidinkielisen pyhäkoulun vastaava

Kuva: Marc Ewell, Intia

Seurakunnan keskellä

Parhaissa pyhävaatteissaan ihmiset saapuvat kirkon mäkeä ylös ja pysähtyvät mäen laelle hieman levähtämään. Sitten he astuvat suurista puisista ovista sisään tervehtien toisiaan, ja etsivät itselleen paikat kirkon penkeistä. Tuulettimet hyrräävät seinillä koko ajan luoden ajoittain pienen tervetulleen viileän ilmavirran. Paikalla on vain nuoria ja aikuisia, lapset ovat ulkosalla, sillä heidän pyhäkoulunsa oli jo aikaisemmin aamulla. On jumalanpalveluksen aika pienessä valkeassa kirkossa Kalumpangissa, Indonesiassa.

Sulawesin saarella Indonesiassa pitkän hiekkatien molemmille puolille levittäytyy tasaisin välimatkoin pieniä kyliä. Kylien asukkaat kuuluvat kalumpanginkieliseen vähemmistöön. Jokaisessa kylässä on pieni – tai iso – kirkkorakennus, joka sijaitsee pienten mäen nyppylöiden päällä. Noin 90 prosenttia kalumpanginkielisestä väestöstä kuuluu kirkkoon.

Keskellä Sulawesin saarta sijaitsevaan yhteisöön kristinusko saapui vuonna 1926 hollantilaisten lähetystyöntekijöiden myötä. Nykyään suuri osa väestöstä osallistuu sunnuntain jumalanpalveluksiin. Jumalanpalvelusten lisäksi seurakunnissa on erilaisia muita tapahtumia riippuen seurakunnan koosta ja resursseista. Pienessä 16 perheen seurakunnissa on luonnollisesti vähemmän erilaisia tilaisuuksia, kun taas suurissa yli 60 perheen seurakunnissa on enemmän. Useat seurakunnat järjestävät omia tilaisuuksia niin naisille kuin miehillekin. Nuorille on omat kokoontumiset, jotka ovat toisinaan yhdessä naapurikylien nuorten kanssa. Pyhäkoulua järjestetään niissä seurakunnissa, joissa siihen on resursseja. Suurin osa toiminnasta on kuitenkin suunnattu aikuisille.

Pitkälti indonesian kielellä toimiva jumalanpalvelus on melko liturginen kokonaisuus, johon kuuluu niin laulua, kolehti, rukousta kuin saarnakin. Vaikka kieli on suomalaiselle vieras, ovat laulut melodioiltaan hyvin tuttuja ja niihin on helppo yhtyä. Indonesian kieltä luetaan nimittäin pääasiassa samalla tavoin kuin suomeakin. Niin saarna kuin muukin jumalanpalveluksen toiminta on useissa seurakunnissa indonesian kielellä, sillä pastorit eivät välttämättä osaa kalumpangin kieltä, joka on yhteisön äidinkieli. Alueella on nyt muutamien vuosien ajan käännetty Raamattua, joten tulevaisuudessa kalumpanginkielisten jumalanpalveluksien pitäminenkin helpottuu. Yhteisön jäsenet voivat itse lukea, omalla kielellään, Raamattua ja ymmärtävät sen sisältöä paremmin. Äidinkielinen pyhäkoulu tukee lasten hengellistä kasvua jo nyt, jotta heidän ei tarvitse odottaa Raamatun valmistumista omalle kielelleen. Samalla pyhäkoulun aktiviteettien tarkoitus on tukea lasten oppimista yleisesti ja mahdollisuutta lukea Raamattua itse sen valmistuttua.

Jumalanpalveluksen päätyttyä kaikki tervehtivät toisiaan kädestä pitäen – toivottaen siunausta. Harras ja rauhallinen tunnelma vaihtuu nopeasti vilkkaaseen keskusteluun, jota nauruntyrskähdykset siivittävät. Hetken kuluttua kuulumiset on vaihdettu. Mäki ja kirkko sen päällä ovat tyhjiä, ja ihmiset ovat palanneet askareidensa pariin.

Tarkkailijan roolissa

Kirjoittaja oli huhti- ja toukokuun vaihteessa vierailulla Indonesiassa Yayasan Sulinaman työntekijöiden kanssa. Wycliffe Raamatunkääntäjät tukee yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa aloitettua äidinkielistä pyhäkoulutoimintaa.

Matkan tarkoituksena oli, että Yayasan Sulinaman työntekijät pitäisivät työpajan alueen pyhäkoulunopettajille, ja niinpä aamuisin kiipesimme kukkulan laella olevalle kirkolle. Eri kylistä olevat pyhäkoulunopettajat haastettiin opettelemaan uudenlaisia aktiviteetteja, lauluja ja Raamatun kertomusten kertomista. Kun he lauloivat itsellenikin tuttua laulua Sakkeuksesta omalla kielellään, täytyy tunnustaa, että silmäkulmassani saattoi olla hikipisaran sijaan kyynel. Nämä opettajat olivat alunperin olleet peloissaan, että lapset nauraisivat heille, jos he yrittäisivät puhua omaa äidinkieltään, kalumpangia, ja nyt he käänsivät lauluja tuolle kielelle! Vaikka olinkin tarkkailijan roolissa, koin voivani olla heille rohkaisuksi jo siten, että olin läsnä ja kiinnostunut heidän tekemästään työstä.

Heräsimme kukonlaulun aikaan sunnuntaiaamuna ja kiiruhdimme kirkolle. Kulkiessamme kylän läpi seurailin kylän aamua. Eräässä pihassa nainen murskasi riisiä jalkojensa alla, toinen pesi pyykkiä hihat ylös käärittyinä. Pieni lapsi itki ja polki jalkaa kotiovella. Toisen talon ovella tervehti hymyillen raskaana oleva nainen. Kello seitsemän kirkon penkit täyttyivät kirkassilmäisistä ja innokkaista taaperoista koululaisiin saakka. Oli prinsessamekkoja, kammattuja hiuksia ja kauluspaitoja. Isommilla oli mukanaan indonesiankieliset Raamatut, sillä kalumpanginkielinen käännös on vasta työn alla.

Suomalaisena pyhäkoulun opettajana koin tilanteen hyvin vieraana, mutta silti niin tuttuna. Sakkeuksen tarinaan perehdyttiin Raamatun kertomuksen kuuntelemisen lisäksi lauluin ja leikein. Opeteltiin raamatunlauseita, puun osia ja yhdisteltiin palapelissä kertomuksen sanoja kuviin. Lapset vastasivat innoissaan kysymyksiin ja nauttivat silminnähden heille tarkoitetusta ohjelmasta, johon ainakin osan kohdalla panostettiin ensimmäistä kertaa kunnolla. Toiminnalla oli selkeä tarkoitus – opettaa lapsille Jeesuksesta ja samalla tukea heidän kasvuaan ja oppimistaan. Esimerkiksi Raamatun kertomus kerrottiin näyttäen samalla koko ajan tekstistä, missä kohtaa mennään. Ammattitaidolla rakennettu työpaja ja pyhäkoulu olivat miellyttävää seurattavaa. Ei siihen tarvittu minua tai minun kokemustani. Osani oli olla heille rohkaisuksi, tarkkailla ja oppia itsekin.